Rakenneultra

Nyt se puoliväli on virallisesti saavutettu, eli 20+0. Näin väittää ainakin mun vau.fi:n sovellus puhelimessa, sekä kätilö tänään rakenneultrassa. Mä en noista viikoista ja päivistä pysy edelleenkään perässä, joten onneks on olemassa noi sovellukset jotka pitävän suunnilleen ajantasalla.

En ainakaan tajunnut jännittäväni koko rakenneultraa, jotenkin pidin sitä vain ultrana muiden joukossa ja ihmettelin haloota, jota facebookin vauva-ryhmissä asiasta tuntuu olevan. Yöllä vasta tulin töistä kotiin, joten yöunet jäivät ihan minimaaliseksi, mutta jotenkin sen pystyi sietämään kun tällä kertaa Jay lähti kättärille mukaan, niin eipä sekään sen enempää unta saanut. Ehkä eniten jännitti osaako Jay käyttäytyä. Sillä kun on tapana heittää mitä huonompaa läppää, mitä huonompaan aikaan. Tämä päivä tuntui olevan poikkeus, muutamaa pikkuvitsiä lukuunottamatta, mutta hemmetin hyvä niin...

Ultran jälkeiset yökkäri- ja 

myssyhankinna KappAhlilta.

Kätilö oli eri kuin 12viikolla np-ultrassa. Tämä jakoi niin paljon infoa, etten meinannut mukana pysyä. Näin pitkä sääriluu ja näin pitkä joku luu ja tossa on varpaat.. joo kymmenen.. ja sormet... Myös kymmenen.. Kallo on siro, helpottaa synnytystä. Leuka on ehjä. Sydänkin saatiin kuvattua ja molemmat kammiot katottua että sykkivät samaan tahtiin. Vauva oli kyllä vakaasti sitä mieltä, että muahan ei kuvailla, joten niin mun mahaa sitten tökittiin ultraääni-masiinalla ja asentoa jouduin vaihtelemaan kyljeltä toiselle ja taas selälleen jne. ennen kuin saatiin kuvat. Ei mitään rakenteellisia vikoja siis.

 Ultrakuvat viikolta 20 ja taaempana viikolta 12. 

Kehykset löysin tänään Anttilasta.

No kuten arvata varmaan saattaa, niin sukupuoli ei ainakaan vielä selvinnyt. Tyyppi oli päättänyt hengata kippurassa ja olla vilauttamatta mitään. Kätilö joutui jälleen kerran taas tökkimään mahaa oikein urakalla, että kaveri olisi vaihtanut asentoa ja paljastanut jotakin, mutta ei. Ainoastaan nyrkin iskuja sateli takaisin. Ei saatu edes pientä arvausta, ei minkäänlaista viitettä, mutta toisaalta sekään ei haittaa. Jotenkin tieto siitä että kaikki on oikeasti kunnossa, se vaan riittää. Neuvolan jälkeen oli siis pakko tulla kotiin ottamaan pienet torkut sillä vatsa tuntui olevan kovilla, kun puolituntia oli tullut iskua sisältä ja päältä.